Tämä blogi keräsi kamppeensa kasaan ja muutti uuteen osoitteeseen Bloggerin puolelle. Tervetuloa sinne jatkossa seurailemaan ja kommentoimaan tekemisiäni. Tämä vanha blogi pysyy hengissä vielä ainakin jonkin aikaa, joten vanhoihin juttuihin pääse täällä käsiksi. Tapaamisiin Bloggerissa!
Joulu tuli ja meni, joten tämänkin blogin sivupohja pääsi uusiksi. Pohja kotoisin Tuuliviirin valikoimista omalla kuvalla varustettuna ja muutenkin hieman muokattuna.
Työn alla tällä hetkellä ahkerimmin Neiti Koululaisen koulupusero, hihat aluillaan. Vitosen puikoilla työstetään, joten nopeasti tulee valmista. Sen jälkeen suurempana (lue: pitkäkestoisempana) työnä suunnitelmissa aloittaa Ornaghin Gongista pusero itselle. Olisiko kenelläkään hyviä ohje-ehdotuksia?
Uusi vuosi laitettiin meidän mökissä alulle mahataudin merkeissä. Meidän perheessä minä olen se, joka haalii kaikki liikkeellä olevat vatsataudit itselleen, näin on ollut aina eikä se taida muuksi muuttua. Tosin tällä kertaa neidilläkin taisi olla samaa tautia, mutta vähemmillä oireilla: menoa ei ole pahemmin haitannut. Ja minä kun olen heti sängyn pohjalla ämpäri kaverina: on se niin väärin!! No aina sitä itse kestää kun lapsen ei tarvitse kovasti kärsiä. Huomenna olisi neuletapaaminen Pirjolla ja Kristalla: toivottavasti olen terveiden kirjoissa ja voin osallistua.
Sen verran on ollut virtaa että pingotin Norosta tehdyn kolmiohuivin kuivumaan, kuviin päässee lähiaikoina. Ja vähän hahtuvakassia tullut tehtyä… niin heikkokuntoinen meikäläinen ei kovin helposti ole jottei käsitöihin koskisi:)
Lisäsin omalle sivulleen 2007 valmistuneet työni. Näkyvissä ne, jotka valmistuneet blogin aloittamisen jälkeen. Aikaisempia ei vaan ole tullut kuvattua.
Räiskyvän hyvää uutta vuotta kaikille!
Wirkkuu & Tikkuu vetäytyy vähitellen joulun viettoon.
Rentouttavaa ja hyvää joulua kaikille!
Eilinen vietettiin Tampereella Suomen Kädentaidot- messuilla hyvässä seurassa (mm. SatuU, Johanna, Eva). Matkan järjesti Kankuri, kiitti hyvästä matkasta! Jos askelmittari olisi ollut mukana, olisi siihen varmasti kirjautunut kiitettävät lukemat: osastoja katseltavaksi runsaasti, kuten tuonkokoisille messuille voi kuvitellakin.
Ja tulihan sitä hankintojakin tehdyksi (huh, huh!): sukkalankaa, huivilankaa, pipolankaa, Victoria Lacen Today opiskeltavaksi, sukkikset bambusta ja ebenpuusta, pari pientä ristipistotyötä avaimenperiksi, helmityö avaimenperäksi (onkohan täällä käynnissä avaimenperäbuumi, tosin osa mennee jossain vaiheessa lahjoituksiin??),tervasaippuaa isän lahjapakettiin sekä hahtuvaa hys, hys töihin ja ehkäpä vähän muuhunkin:) Onneksi noita messuja ei meikäläisen kohdalle satu turhan usein:)
Matkan aikana valmistuivat tähtilapaset. Lankana Seitsemän veljestä, puikot 3½, kulutus 78 g. Pääsevät hyväntekeväisyyden kautta lämmittämään jonkun äidin käsiä Tsetseniassa. Lapasten selkämykseen käytin Kankurissa opettelemaani tähtikuvioita, jonka malli kotoisin Virosta. Samaa mallineuletta Emilia käyttänyt pitsikaulahuiviin: mielenkiintoista miten suuri ero kuviossa eri langoilla! Nämä lapaset löytyvät myös Lapaskuusta.
Koska matka Tampereelle täältä Pohjanmaalta melko pitkä, ehtihän sitä lapasten jälkeen laittaa alulle myös lahjasukkaa äidille, mallina Strawberry Field uusimmasta Ullasta. Niitä tikuttelen ihkauusilla eebenpuisillani, puikot pysyvät paikallaan ja tallessa myös messulöydöllä: kutimienkiinnittimellä.
..ja tulevaan jouluun virittäydyttiin Wirkkuussa & Tikkuussa uuden pohjan myötä. Mukavaa loppuviikkoa kaikille!!
Lisäsin ystäväkirjan, käyhän kirjoittamassa itsestäsi! Linkki myös nappilaatikossa.
Tämä alkuviikko on mennyt lomailun merkeissä, tosin kaikenlaisia rästitöitä tehden. Ikkunat pesty, (ainakin melkein kaikki) ja muutama vaihdettu ukkokullan kanssa uuteenkin, niissä kun oli jo rakennusajasta pientä vikaa ja edellisen pesun yhteydessä olin saada yhden lasin syliini: 10 vuotta kesti ja nyt päätti irtisanoa sopimuksen. Siksi päätimme ottaa varman päälle ja vaihtaa useamman uuteen. Lisäksi kaappeja siivottu: järjestin lankavarastoni, älkää kysykö paljonko oli, en punninnut, mutta useampi laatikollinen niitä on…
Muutaman unohtuneen löydönkin tein:
Floricaa, josta voisi kokeilla Johannan tekemiä Ruskapalmikkokäsineitä Villapallon blogin ohjeella, Marimbaa (sukkiin??), Hjertegarnin Play It mohairia (huiviin??) muutamia mainitakseni. Lapsuusvuosilta oli jäänyt kerä Novitan Matadoria, puolet villaa, puolet tekokuitua: tunnistaako joku langan? Enpäs muista mitä tuosta olen aikanaan valmistanut, mutta väri on kyllä aika voimakakkaan oranssi, taitaapa olla 70-luvun sävyjä!
Käsitöiden rintamalla melko hiljaista, nämä muut työt ohittaneet, valitettavasti, ne. Mutta pikkuhiljaa jotain valmistumassa ja tuon lankavarastojen järjestelyn myötä tulee varmasti lisää työn alle. Ja lankakauppaan ei kyllä saisi olla asiaa, mutta, mutta… mitäs teet kun huomaat että juuri se lanka jota tarvitset, on lopussa tai sitä ei löydy:)
Tämän illan blogikoira Pete mammansa kera vietti turkinselvittäjän käsittelyssä. Olin jo pitkän aikaa suunnitellut perusteellista selvittelyä. Pitkäkarvaisen koiran ongelmana pentukarvan vaihtuessa aikuisen koiran karvaan on turkin huopaantuminen. Ja sen selvittely vaatii rutkasti työtä. 3 tunnin tehokäsittely tuotti tulosta: turkki on selvä ja helposti kammattavissa, arkipäivän työ helpottuu. Omat hermot eivät olisi varmaankaan riittäneet noin pitkäaikaiseen yhtäjaksoiseen selvittelyyn, mutta onneksi on ammattitrimmaajia olemassa!
Peten turkista saisi varmaankin tuon huopaantumisen ansiosta tyylikkäät huovutetut sukat, kassin…. jospa ei nyt kuitenkaan: annetaan cottonin pitää komea turkkinsa. Tässä Pete on käsittelyn jälkeen, vähän nolona vauvanöljy turkissa! Öljy on trimmaajan kokeilu, josko auttaisi ettei turkki kuivu kovin helposti ja olisi helpommin jatkossa selvitettävissä: aika näyttää onko siitä apua. Öljy tekee turkista tietysti epäselvemmän näköisen, on kyllä oikeasti paljon parempi kuin ennen selvitystä vaikka kuva ehkä antaa ymmärtää toisin. Toisessa kuvassa Pete odottaa milloin saa napata makupalan, tuleeko sitä lupaa vai ei?? (Muistathan että koirani kuvia ei saa kopioida ilman lupaani)
Istuessani trimmaajan luona mietin että miten käsityöihminen voi lähteä minnekään ilman keskeneräistä työtä: olisin vallan mainiosti siinä samalla voinut tikutella vaakatilkkua (olisi tosin voinut saada koirankarvoja koristeeksi).
Syksy saa yleensä meikäläisellä aikaiseksi innostuksen kokeilla jotain ihan uutta. Tänä vuonna innostus on nimeltään vesijumppa. Totta: minä joka muutama vuosi sitten kammoksuin vettä, räpiköin eilen hallissa muiden naisten joukossa. Kirjaimellisesti räpiköin, sillä uimataitoni ja sitä myötä tasapainoni vedessä ei ole niitä vahvimpia, opin uimaan vasta muutama vuosi sitten uimakoulussa. Onneksi jumppa-altaassa on matalaa ja jalat yltävät tukevasti pohjaan eli siten on toiveita selvitä hengissä tulevasta talvesta.. Jospa se rohkeus ja luottamus kasvaisi talven mittaan ja ainahan voi lopettaa jos alkaa tuntua hankalalta, vapaaehtoista touhua kun on.
Mutta nyt lopetan tämän kirjoittamisen ettei mene ihan romaaniksi ja lähden tikuttelemaan sitä tilkkua:)
Ulkona ilmat viilenee ja sivupohjaksi vaihtui lämmin villa. Lämmittää mukavasti:) Löytyi Piristysruiskeen valikomista. Tänään käsityöt olleet hieman sivussa muiden kiireiden vuoksi, niistä luultavasti huomenissa enemmän josko lihakset olisivat vähän palautuneet...
Mutta vielä ehdin kuitenkin hetkeksi lapasen kimppuun, en kuitenkaan osaa vielä mennä nukkumaan, illanvirkku kun olen. Eli ei tästä päivästä ihan käsityötöntä tullut:)
Tämä viikko on mennä vilistänyt kaikennäköisten menojen ym. arkipäiväisen lomassa. Eilen oli mm. tyttären luokan vanhempainilta, jossa kovasti suunniteltiin mahdollista luokkamatkaa muutaman vuoden kuluttua. Suunnitelmissa olisi lähteä ulkomaille, jonnekin etelän lämpöön. Nyt sitten olisi kovaa rahanhankintaa tiedossa… Toivottavasti suunnitelmasta tulee totta, niin pääsisimme me ja moni muu koko perheen kanssa aurinkoon:)
Tänään posti toi taas uusia malleja selattavaksi, en ole vielä ehtinyt tarkemmin perehtyä ja bongata mitä siellä olisi jatkossa pääsemässä jonotuslistalle, mutta varmaankin joku huivi ainakin, niitä kun tuntui olevan syksyn kunniaksi useampia tarjolla. Lupasin tuossa taannoin kuvata Qvidi Mina- tyynyn toisenkin puolen, tämännäköinen siitä tuli:
Nyt kiireen kanssa valmistautumaan neuletapaamiseen Eijan luo. Mukaan pääsee ainakin huivinalku:
Käksä lahjoitti minulle seuraavan kunnianosoituksen kauniiden kiitossanojen kera. Olen aivan sanaton, kaunis kiitos!! Mukava kuulla, että blogini tuo hyvää mieltä:)
En osoita tätä nyt erityisesti kenelläkään, vaan ojennan sen kaikille teille yhteisesti, jotka vierailette blogissani kiitti!!
Mingle2 - Dating Site
Näin tuore bloginomistaja ja jo tuollainen tilanne:)
Eija, Pirjo ja Krista ojensivat minulle tämän napin: kiitän ja kumarran tuoreen blogin omistajana saamastani tunnustuksesta.
Ojennan sen puolestani Leenalle Stikkarikutimoon, ole hyvä!
..on keksinyt siivouspäivät?? Lämmin ja ah, niin aurinkoinen keli vetää pihalle puikkojen ja keskeneräisten töiden kanssa. Jospa ensin tekisin muutaman kierroksen kaarroketoppia, (senhän saattaa saada tätä vauhtia valmiiksi ennen pakkasia:) ja sitten siivoamaan. Pitää yrittää lahjoa apuvoimat käyttöön, niin pääsen taas pikaisemmin puikkojen pariin.
Kiitos kaikille tervetulokommenteista, tattis!
...nyt se on sitten minunkin blogi-aikakausi julistettu avatuksi. Ensimmäiset haparoivat askeleet blogien salaperäiseen ja (toivottavasti) kiehtovaan maailmaan otettu:)
Tämän ei pitänyt toteutua ollenkaan: vielä muutama kuukausi sitten olin vakaasti sitä mieltä, että minulla kahden lapsen työssäkäyvällä äidillä ei ole aikaa tähän kaikkien kotijuttujen ohella. Yhtäkaikki: tässä sitä ollaan eli vannomatta paras..
Käsityöt ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja ne tulevat olemaan luultavimmin tämän blogin keskeisintä sisältöä. Aina pitää olla jotain työn alla neulomalla, virkkaamalla tai jotenkin muuten väkertämällä... ja suunnitelmia, niitä riittää, kun vain aika riittäisi kaiken toteuttamiseen.
Kuvia ja muuta sisältöä tulee kunhan ehdin kuvata ja lisäilemään.
