Ei ole tällä hetkellä ihan vielä valmista esiteltäväksi. Neidin pusero on kaulus- ja kasaamisvaiheessa: langan riittävyyden kanssa hikoilen. Pienen pieni kerä jäljellä Katian Nepalia ja kaulus vasta aluillaan. Ohjeessa on korkea kaulus, mutta meillä taitaa kutistua muutamaan kerrokseen. No eipähän ahdista niin kovasti.
Lisäksi kesken pari huivia: Kiri itsevärjäämästäni langasta ja Kittenistä lehtihuivi. Kiri jämähtänyt paikoilleen kun mietin tuleeko siitä liian kirjava. Mitä olette mieltä? On niin alussa että vielä ei harmita purkaa...
Lisää hikoilun aihetta tälle päivälle antoi esikoisen puhelimen katoaminen. Olivat luokan kanssa hiihtämässä ja tunnin päättyessä huomasi että puhelin ei olekaan taskussa. Isi ja poika rämpivät latureittiä ympäri ja äiti soitteli kotoa kadonneeseen puhelimeen. Ja löytyihän se: minun soittelu tosin oli turhaa, puhelimen löydyttyä selvisi, että se oli äänettömällä!! Hiihtoreissulla oli kaaduttukin ja toinen sauva mennyt rikki. Kaiken lisäksi pojan sukset opettaja oli vahingossa vienyt koululle kun luuli niitä koulun suksiksi(sekin vielä!), tämä tapahtui sillä aikaa kun rakas poikani yritti omatoimisesti löytää puhelinta ennen isin apuun ryntäämistä.
Tämä kokemus ei varmaankaan lisännyt poikani intoa hiihtoa kohtaan, se kun on tähänkin asti ollut pieni pakkopulla joukkuelajeihin verrattuna. No loppu hyvin kaikki hyvin: poika kunnossa ja varusteet tallella.
Kommentit